keskiviikko 21. toukokuuta 2014

Visaviiluista kortteja


Puodissa massoittain kauniita kortteja juhlien sankareille. Tällä kertaa esillä visakoivuviiluista tehdyt onnittelukortit.


Erilaisiin onnitteluihin erilainen kortti, kortti mikä jää myös muistoksi.



Synttärionnitteluita täysiä vuosia täyttäville, onnitteluita rippilapsille, ylioppilaille, kihlautuneille, vihityille, perheenlisäyksen johdosta jne.jne. kaikkiin juhliin!

perjantai 16. toukokuuta 2014

Tyynyjä, tyynyjä


Uudet kattityynyt nyt puodissa. Pellavasta ja puuvillasta syntyivät katit.


Rakkauslehmät saivat myös jatkoa, nyt hieman eri näkökulmasta!



Puodissa on valikoimaa.

TERVETULOA!

torstai 8. toukokuuta 2014

Käsityöntaitaja MIRJA H., osa 9

Jäsenten pyynnöstä esittelyvuorossa tämän blogin kirjoittaja, käsityöntaitajasarjan no. 9 Mirja H (s. 1949). Hieman hassua esitellä itseään, mutta yritän parhaani.


Lapsesta asti olen tehnyt käsitöitä. Askartelu oli yksi intohimoni jo ennen kouluun menoa, sillä äitini on taitava käsityöntekijä, taiteellinen taulujen maalari. Ammatinvalinta oli selvä: kotiteollisuusopettajaopistoon ja tekstiilitaitelijaksi. Vaan enpä päässytkään sisään kolmannellakaan yrittämällä.  Suunta muuttui ja valitsin kansainvälisen työympäristön ulkoasiainhallinnossa. 

Jatkoin Tukholman yliopistossa opintoja työn ohessa. Samalla teimme työkavereiden kanssa villapuseroita kymmenittäin. Tukholmassa myös ihastuin nuken tekemiseen. Työpestin jälkeen Suomessa kävinkin ensimmäisen nukkekurssin. Nukke tuossa alla. Nukenteosta tulikin rakas harrastus vuosiksi. Keräilynä se on jatkunut ihan näihin päiviin. Kokoelmassani lienee liki 250 nukkea nyt.


Työni kansainvälisessä ympäristössä johdatti minua ristiin rastiin Eurooppaa. Käsityöt seurasivat aina mukana. Oslossa pidimme nukentekoiltoja, Kööpenhaminassa tutustuin historiallisiin nukkeihin ja niiden tekemiseen. Budapestissa vanhojen posliininukkien kiinnostus heräsi. Sieltä antiikkitorilta löysin monia vanhoja saksalaisia poliisinikkeja Armand Marseille, Heubach, Sonneberg jne. Suomeen saavuttuani kävin kurssin ja opiskelin antiikkinuken uusjäljennöksen tekoa.  Niitä tulikin tehtyä useita.




Eläkkeelle jäätyäni aikaa on ollut enemmän käsitöille. Tykkään kovin tehdä omaperäisiä töitä omista ideoista ja kaavoista. Yhdistelen materiaaleja poiketen totutusta ja suunnittelen kaikki työni oman mieltymykseni mukaisiksi.  Haluan kokeilla eri tekniikoita ja tehdä erilaisia töitä.


Tilkkumaalaukset ovat ihania tehdä. Mielikuvitus mukaan ja kuvat syntyvät kuin itsestään. Yllä olevassa kuvassa muistaakseni liki 100 palaa ja sen tein vanhoja autoja ja mökkeilyä harrastavalle parille lahjaksi.


Historialliset käsityöt, antiikki ja vanhat työtavat ovat myös aina kiinnostaneet. Yllä olevan liinan löysin kirpparilta parilla eurolla. Kunnostin sen ja kirjoin kesken jääneet kohdat. Pidän kovin tästä tyypillisestä 50-luvun liinasta.


Kööpenhaminassa ollessani ihastelin Ulla Paasken peikkoja ja tonttuja.  Onnekseni löysin peikontekokurssin Valkeakoskelta ja sain tekniikkaan opetusta. Peikkoja on syntynytkin monia.


Viimeisimpiä aluevaltauksiani oli tämän kalustoryhmän teko. Vuosia olen haaveillut puutöiden tekemisestä. Nyt kun ystäväni oli sahauttanut 100 vuotiaat pihakuusensa lankuiksi sain mahdollisuuden kokeilla ja tein kalusteet vanhojen mallin mukaisesti. Oli tosi kivaa tehdä ja jatkan varmasti.

Puutarhan kasvit on yksi rakas harrastus. Olen kerännyt vanhoja, minulle tärkeitä kasveja ja muistojen kasveja. Myös koiraharrastus on ollut monien vuosien aikana tärkeä. Kasvatinkin sileäkarvaisia noutajia kennelnimellä Maiwood yli 20 vuotta. Nyt perheeseeni kuuluu vain yksi mäyräkoira Karkki.